|
Kuusi innokasta leiriläistä suuntasi kahdella autolla matkansa kohti Ylöjärveä odottavaisin mielin. Toisille leiripaikka oli jo tuttu, mutta yksi ensikertalainenkin oli mukana. Tarina ei kerro, saiko hän jännitykseltään nukuttua edellisenä yönä ollenkaan.. Riinan auto matkustajineen tutustui kauniisen kesäsuomeen ja valitsi hieman erilaisen reitin tallille kuin Tiia ja kyytiläiset. Kaikki kuitenkin pääsivät ajoissa ja hyvissä voimin perille. Perjantaina ohjelmassa oli ensin hevosten jako (jännää!). Osalla oli jo mielessään hevostoive, toiset valitsivat hevosensa hepan nimen ja Jutan kuvauksen perusteella. Ilman suurempia tappeluita saatiinkin hevoset jaettua ja päästiin odottelemaan leirin ensimmäistä ratsastustuntia. Tunti aloitettiin itsenäisesti hevosiin tutustumalla, osa (ainakin allekirjoittanut) oli jo tässä vaiheessa aivan ihastunut hevoseensa, toiset joutuivat kentällä sitten tekemään vähän enemmän töitä, jotta hevoset liikkuivat riittävästi eteen. Yksi suurimmista eroista normaalin kentällä työskentelyn ja maastoesteratsastuksen välillä onkin näin maallikon näkökulmasta tempo. Maastoesteillä mennään siis yksinkertaisesti kovempaa, kuin mihin peruskenttätyöskentelyssä on tottunut. Lauantaina päästiin tositoimiin, eli pellolle maastoesteitä hyppäämään. Sateelta vältyttiin onneksi koko leirin ajan, mutta tuuli oli välillä niin kova, että Jutan ohjeita oli vaikea kuulla. Vaikka Jutalla siis kohtalaisen kova ääni onkin.. Lauantain toisella tunnilla päästiin lisäksi kiitämään laukkaradalla pellon ympäri. Nopein tässä taisi olla Hanna Fortuunalla, vaikka eivät muutkaan paljon huonommaksi jääneet. Pellolla hypättiin mm. tynnyreitä, venettä, portaita ja hautaa. Eniten vaikeuksia meille taisi tuottaa hauta. Hautaa hypättäessä vaikeus oli lähinnä siinä, että se hypättiin metsään kavereista poispäin. Ensimmäisen haudan jälkeen piti myös löytää tiensä seuraavalle, ja kyllähän sitä polkua etsiessä yksi ratsastaja eksyikin. Kun muut hevoset hyppäsivät haudan yli, päätti Tiian Ebony laskeutua hautaan tyynesti käynnissä ja sitten sieltä pois. Myöskään Veeran Vappu ei ollut aluksi kovinkaan myötämielinen hyppäämään pellolta metsikköön ja kääntymään siellä oikeaan suuntaan, mutta Veeran hyvät äänijänteet ja glitteriraippa tekivät tehtävänsä ja loppujen lopuksi Vappukin sai haudan hypättyä. Lauantai-iltana peseytymisen jälkeen oli aika lähteä tutustumaan Tampereeseen. Lähinnä missiona oli kyllä syödä, sillä tunnetustihan liikunta ja ulkoilma tekevät nälkäiseksi. Paikallinen panimoravintola löydettiin ja sieltä saatiin ruokaakin kohtalaisen nopeasti. Tosin medium-pihvit olivat kypsiä ja raakana tilattu pihvi samaten.. Viimeksi mainittu oli tosin kylmä, että sehän lienee tavallaan sama? Joukkiomme selviytyi annoksistaan ennätysnopeasti ja pikaisen karkinhakureissun jälkeen suunnattiinkin takaisin tallille päin. Siellä ehdimme vielä kuunnella Jutan kertomuksia erinäisistä hevosista elämän varrella.. Kyllähän niistä tarinoista jo muutaman kirjan kirjoittaisi! Ennen nukkumaanmenoa jaksettiin vielä hetki jatkaa hevostarinoilla ja kikattelulla, ennen kuin alkoi väsy painaa. Mainittakoon vielä, että kolme meistä söi ravintolassa ”Valkosipulifriikin päiväunen”. Tuoksu leirihuoneessamme olikin illalla melkoisen.. mieleenpainuva Viimeisenä leiripäivänä pääsimme ratsastamaan kokonaisen maastoradan. Kävimme kävellen tutustumassa rataan, ettei kukaan vahingossa joutuisi väärille teille itse radan aikana. Rata oli kohtalaisen vaativa, ja fyysisesti yllättävän raskas! Pari minuuttia ei tunnu pitkältä ajalta, mutta kun sen ajan on kevyessä istunnassa ja hyppää kymmenen estettä, tuntuu lihaksissa että tosiaan on jotain tehnyt. Mutta on se vaan niin kivaa! Vauhti, yhteistyö hevosen kanssa.. Siinä on sitä jotain! Ilo näkyikin kaikkien ratsastajien ilmeistä radan jälkeen, väsyneitä mutta onnellisia ilmeitä. Pienen kilpailumme tulokset olivat: Estevirheet/aikavirheet 1. Elisa – Bambi 0/0 Minttu – Littera 0/0 (ei troijalainen) Elina – Recita 0/0 (ei troijalainen) 4. Veera – Vappu 0/aika yli Hanna-Fortuna 0/aika ali Riina-Allu 0/aika yli 7. Ellu-Humma 4/0 8. Tiia-Ebony 16/aika yli Kaiken kaikkiaan siis todella onnistunut leiri, toivottavasti tämä päästään kokemaan ensi vuonna uudelleen! Leiriläiset kiittävät Juttaa asiantuntevasta opetuksesta sekä viihdyttävistä ja opettavaisista juttutuokioista. Lisäksi kiitokset valokuvaajille ja muutoinkin koko tallin väelle, Jutan tallilla on hyvä ilmapiiri, ja siksi sinne on mukava tulla. -Ellu Leirin edustusto: Ensimmäinen rivi: Elisa & Bambi, Ellu & Humma, Riina & Allu Toinen rivi: Tiia & Ebony, Veera & Vappu
0 Comments
|
