Wild wild west 3.4.

Tätä kuulkaa ehdittiin odottaa! Troijalaisten omaa illanviettoa, jonka tarkoitus oli aiemmista poiketen todellakin päästä sinne baariin asti.
Mannerheim-sali ei ole ehkä niitä kotoisimpia tiloja, mutta lännenteemaisella rekvisiitalla, hurjilla länkkärikilpailuilla ja viskin voimalla sali muuttui oikein kelvoksi saluunaksi. Aurinko paistoi keväisen lämpimästi kun väki nautti viileää rohkaisua tuopeistaan. Ehkä kaikkia vähän jännitti illan suuri ohjelmanumero, rivitanssitunti. Stetsoniin ja bootseihin sonnustautunut opettajamme osoittautui paikalle ilmaannuttuaan hyvinvoinnistamme erinomaisesti huolehtivaksi ja muistutti tasaisin väliajoin rentoutumaan ja hengittämään. Tässä auttoi jonkin verran tietysti myös se olut…
Opettaja oli asiansa erinomaisesti osaava. Koreografia pilkottiin sen kokoisiin osiin, että se oli helppo omaksua. Kun homma alkoi jo sujumaan rennon countryn tahdissa, musiikki muuttui kappalle kerrallaan vinhemmaksi ja jalkaa täytyi liikuttaa jo tosi vikkelästi! Kuumahan siinä tuli, mutta hauskaa oli!
Tanssitunnin päätyttyä nostimme ihan itsemme kunniaksi lasilliset viskiä ja siirryimme ruokapöydän ääreen seurustelemaan. Välillä kisasimme kovista palkinnoista hurjissa villin lännen kilpailuissa ja jatkoimme tanssin opettelua omin voimin. Lauri Tähkä toimii rivitanssissa aika hyvin, mutta illan parhaiksi rivitanssibiiseiksi osoittautuivat Mariskan rennon letkeä Hellä Ori ja tietysti Rednexin Cotton Eye Joe. Omasta osaamisestamme ihastuneina kävimme esiintymässä myös alakerran sitseissä (kiitos vaan kun päästitte!) ja lopulta myös jatkopaikan tanssilattialla.

Stetson päässä rivintanssien saa taatusti huomiota, joten eiköhän oteta ensi syksynä uusiksi!

​Kirjoittanut Kanerva

---